maanantai 15. helmikuuta 2016

Remppamokat


Tiedättekö sen tunteen, kun remontoi kohdetta x ja kuvittelee tekevänsä kaiken niin viimisen päälle ja vasta kohteen valmistuessa kokemuksien kautta valkenee kuinka ei olisi sittenkään kannattanut tehdä?!

On muuten ärsyttävä tunne. :D

Pohdin tätä aamulla kun heräsin ja katsoin tätä miehen asentamaa viritystä. Meillä on tosiaan olohuone heti tuossa lasioven takana kun katsoo ensimmäistä kuvaa. Koska talo on pieni niin huoneet ovat nimenomaan näin kiinni toisissaan ja tällä tarkoitin sitä että omaa rauhaa ei juuri ole vaan toisen tekemiset häiritsevät myös toista.

Eilen jäin tekemään koulujuttuja kun mies meni nukkumaan joten pimennysverhoksi oli ilmeisesti yrittänyt tuosta lakanasta saada apua.. Hieno sisustuselementti, eikö.. :D

Eli jos nyt saisi ottaa virheistään oppia ja remontoida uudelleen, niin vaikka lasiovet ovatkin hienot niin eihän ne ole millään muotoa käytännölliset tällaisessa tapauksessa kun yritettiin luoda makuuhuoneeseen omaa rauhaa - jotta toinen saisi tarpeen vaatiessa nukkua rauhassa vaikka toinen olisikin vielä hereillä.

Hyvä me! :D .. Kyllä tätä jo remontoidessa mietin, mutta ajattelin että asian kanssa pystyy elämään. Nyt kuitenkin ymmärtää, että olisi ollut fiksua valita toisin. Tehty kuitenkin mikä tehty. Sitten lasivoet olisivat mukavat ja käytännölliset jos remontoisimme yläkerran ja muuttaisimme oman makuuhuoneemme sinne, jolloin tämä nykyinen makuuhuone voisi olla vaan lisätilana täällä alakerrassa. Silloin lasiovet olisivat ihan passelit.

Mutta näillä mennään.

Onko teille sattunut jotain kömmähdyksiä jotka valkenevat vasta myöhemmin? Kertokaa minulle kokemuksia.. :)

Kyllästyin muuten tähän puhelimen erityisen huonoon kameraan ja siksi aionkin lähteä järkkäriostoksille ensimmäistä kertaa elämässäni.. On muuten hankalaa näin keltanokkana alkaa miettimään itselleen parhainta vaihtoehtoa! Mikä järjestelmäkamera olisi hyvä aloittelijalle? Mutta kuitenkin mielellään sellainen, että osaamisen karttuessa ei tarvitsisi heti lähteä taas kamerakaupoille? Kannattaako ostaa kunnon järkkäri vai onko minijärkkäreistä mihinkään? Kertokaa tyhmälle.. :)

lauantai 13. helmikuuta 2016

MINIMALISMI: Minne te hävitätte vanhat kortit?



Hei te kaikki!

Auttakaas naikkosta ja aloittelevaa minimalistia hädässä! Mitä ihmettä muut kansalaiset tekevät vanhoille postikorteille? Ei tarvitse välttämättä olla niin vanhojakaan, sillä kuvassa olevat kortit on ehkä n. kolmasosa meidän 2015 vuoden postikorteista!

Mitä ihmettä näille kuuluu tehdä? Onko suotavaa ja hyvän maun mukaista säilyttää ne? Itselläni on kai jonkinlainen "asenneongelma" sillä en näe mitään syytä säilyttää vanhoja postikortteja, sillä olen 99% varma etten tule niitä jälkeen päin katselemaan vaan ne kierivät laatikoissa aiheuttaen katastrofeja ajatuksissani sekä elämässäni.

Mieheni on kuitenkin sitä mieltä, että ei tietenkään heitetä postikortteja pois joita ihmiset ovat meille sydämellisesti hyvää hyvyyttään lähettänyt. Olen silti oikeastaan jopa 100% varma siitä, että mieheni ei huomaisi niiden katoamista, ikävöisi niitä tai edes kyselisi perään.

Me emme ikinä edes lähettele kenellekään postikortteja. Tuntuu niin turhalta rahanmenolta, sillä jotenkin omissa ajatuksissani kuvittelisin että muutkin heittävät ne pois melko pian vastaanottamisen jälkeen. Aloin kuitenkin hieman kyseenalaistamaan mieheni pitäessä minulle saarnaa, että heittääkö ihmiset sittenkään näitä kylmästi vain pois vai säästävätkö ns. muistoina? 

Jotenkin vain koen, että korteilla ei ole mitään muistoja minulle annettavana. En tule muistelemaan ihmisiä heidän lähettämien korttien vuoksi vaan muistan ihmiset aivan muista asioista. Toki on kiva että ihmiset jaksavat vielä ajatuksiaan uhrata muihin ihmisiin ja lähetellä näitä kortteja toisille, mutta minä saan jotenkin kylmiäväreitä näistä ylimääräisistä korteista joille ei ole mitään järkevää käyttöä ja  joita mieheni ei sitten raaski heittää pois vuosien varrella vaan hamstraa kaappeihin odottelemaan tulevaa.. Vaikka itse epäilen ettei niille tulevaisuudessa ole muuta käyttöä kuin se että ovat tiellä ja aiheuttavat tuskastusta minulle.

Olenko sydämetön hirviö jos viskaan postikortit menemään? Ihanne tilannehan olisi jos näille keksisi jonkinlaista hyötykäyttöä tai kierrätystä, mutta mitä ihmettä se voisi olla?

Auttakaa minua, kuinka näiden kanssa kuuluu toimia?